Huomenna olisi sitten jouluaatto, mitähän mahtaa pukki tuoda? Eniten kyllä odotan itse päivää, jolloin saa viettää aikaa perheen kesken ja syödä hyvää ruokaa. Toivon todella että päivä onnistuu hyvin sillä tänäänki on tainnut piparkakkutalon savupiippu lennellä pitkin keittiötä, kun meni vähän hermot.. mutta itkuraivokohtaksella siitäkin sitten lopulta selvittiin.. :D
Mutta tosiaan, viimeviikko oli koulun suhteen hyvinkin rankka. Tuntui että asuin koulussa, sillä jo maanantaina 13 tuntinen koulupäivä oli jo hieman liian pitkä mun makuun. Ja sitten tiistai aamuna reippaasti 8 kouluun ja siellä koko päivä harjoittelua aina neljään saakka. Neljältä lähdimme sitten suunnistamaan Saloa kohti, niitä kauan pelättyjä semifinaaleita varten.
Illan aikana kävimme vielä syömässä yhdessä italialaisessa ravintolassa, jonka jälkeen majotuimme hotelliin. Myöhemmin pidimme vielä opettajamme ja luokkalaiseni kanssa pienen palaverin, jossa keskustelimme mahdollisista pattitilanteista ja henkisestä jaksamisesta. Vaikka luulisikin, että se on vain kilpailu, niin henkistä kanttia tarvitaan aika paljon, että moiseen härdelliin pystyy osallistumaan. Sillä siinä kilpailee kuitenkin ammattitaidosta noin 50 muun kilpailijan kanssa. Itselläni oli paineita, sillä jo toisenasteen 1-luokalta lähtien minulle on sanottu, että juuri minun pitäisi mennä kisaamaan.
Noh sitten se päivä koitti ja suunnitelmissamme olikin vain jäädä nukkumaan, eikä avata ovea opettajalle, joka tulee hakemaan meitä aamupalalle. :D Jännitys kasvoi kasvamistaa aamun ajan aina kilpailuajan alkamiseen asti. Kun miestyön mallikuvat käännettiin, olin niin onnellinen, että osasin lukea kuvaa ja että osaisin edes jotenkin toteuttaa kyseisen työn. Ajan loputtua, olin tyytyväinen työhön ja siihen, että pysyin aikataulussa.
Töiden välissä oli vain lyhyt ruokatauko, jonka jälkeen oli sitten naisten kampauksen vuoro. Jännitystä ei samalla tavalla enää ollut, mutta kun käänsin mallikuvat ajattelin mielessäni "voi v*ttu!". Siinähän se oli, iso ja sileä niskanuttura sekä otsalla ranskanletti neljällä osiolla. Noh, kyllä mä siitä selvisin ihan ok, paitsi nutturasta tuli liian pieni eikä letitys onnistunut mitenkäänpäin neljällä, joten tein kaksi "normaalia" ranskanlettiä vierekkäin.
Loppupäivä olikin sitten tulosten odottelua, ja eväiden syömistä. Tuomarit luettelivat lopulta kaikki kahdeksan parasta jotka pääsivät finaaliin, mutta eihän meidän nimemme siellä ollut. Itse olin sijalla 16, johon olen super tyytyväinen, sillä kilpailu oli todella tasaista. Ajattelin aluksi olevani 30 kilpailijan huonommalla puolella, mutta kun opettajani sanoi, että olen 16:sta, en voinut uskoa häntä. :D Pisteitä sain siis yhteensä 57/100 ja sija oli 16/51. :)
Olin kotona vasta noin kahdeksan aikaan, kahden tunnin autossa istumisen jälkeen. Viikko oli tosi rankka, mutta tulokseen olen kyllä hyvin tyytyväinen ja nyt onkin ihanaa aloittaa joulun odotus ja loma. :) Haluan myös kiittää ihania ystäviäni, jotka ovat jaksaneet kuunnella valitustani näiden parin viikon ajan, kun oon stressannu kisojen takia. Kiitooos! :)
Hyvää joulua vielä kaikille ja onnellista uutta vuotta 2014!
![]() |
| miestentyön mallikuvat |
![]() |
| naistentyön mallikuvat |
![]() |
| kunniakirja :) |
- Janette :)




moikka, sulle ois haaste mun blogissa (: http://jokahetkestanauttien.blogspot.fi/
VastaaPoista